*

Tarja Tallqvist Ei ole suurempaa pelkuruutta kuin se, että nähdessään epäkohdan ei tee mitään

Hoitajien määrän mitoitus on saatava lakiin

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson osoitti suoraselkäisyyttä uskaltamalla olla eri mieltä asiantuntijaryhmänsä kanssa hoitajien mitoituksen tarpeellisuudesta.

Hän osoitti myös rohkeutta pyörtämällä aiemmat mielipiteensä, jotka on huomannut vääriksi. Hän teki sen kuultuaan ruohonjuuritason asiantuntijoita, eli heitä, joita tämän hetken kestämätön tilanne koskee. Hoitajia, hoidettavia ja omaisia. Nämä tahot jäävät yleensä ”kirjanoppineiden” varjoon, kun käsitellään juuri heidän asioitaan. Näin oli tapahtua nytkin. Kaikki kunnia Sirkka-Liisa Kivelälle ja Riitta-Leena Pauniolle, joita arvostan suuresti. Mutta he eivät tiedä miltä tuntuu hoitajasta, kun tämä työvuoron loputtua sydän ja selkä särkyneenä sulkee työpaikkansa oven.

Ei ollut aikaa 87-vuotiaalle Hildalle, joka pakkasi rollaattoriinsa tyynynliinaa ja sukkaa ja sängynpeitettä. Piti päästä sairaan äidin luo. Hildan hätä oli lohduton.

Pirkko, 80, kulki kauhuissaan hoitajana perässä: ”Onko täällä tarpeeksi patjoja? Toimiiko lämmitys yöllä? Tulee varmasti tappeluita, jos kaikille ei ole peittoja.” Pirkko oli sodan aikana pitänyt huolta neljästä pikkusiskostaan pommitusten aikana. Piilottanut heidät sängyn alle ja rukoillut polvillaan, etteivät pommit tapa heitä.

Iltaisin menneisyyden tuskat tulevat pintaan ja silloin pitäisi olla hoitajia, joilla on aikaa muuhunkin kuin vain perushoitoon. Nyt on iltavuorossa vähemmän hoitajia kuin aamussa. Tämä on se käsittämättömyys. Vanhukset tarvitseva ihan samoin hoitoa myös kolmen jälkeen, kun aamuvuoro päättyy.

Hoivakoteihin pääsee pitkän jonottamisen jälkeen vanhuksia, joita on hoitanut yhtä vanha mutta hieman parempikuntoinen aviopuoliso. Hoidettavan muistitesti antaa usein lukuja 11/30, lisäksi he ovat hyvin monisairaita, kun pitkäaikaisosastot on lopetettu ja hoivapaikkoihin tuodaan aivan sairaalakuntoisia vanhuksia. Vaikka hoivakodit eivät ole sairaaloita, joutuvat hoitajat tekemään sairaanhoidollisia toimenpiteitä ja virikkeellisyys ja kodinomaisuus, jonka pitäisi olla hoivakodin tärkein juttu, ei enää välttämättä toteudu. Hoitajat tekevät kaiken mahdollisen, mutta heitä on liian vähän huonokuntoisten vanhusten täysivaltaiseen hoitoon. Suomessa on syytä puhua vanhusten heitteelle jätöstä.

Vanhusten psyykkinen hyvinvointi ja siitä huolehtiminen on aivan yhtä tärkeää kuin perustarpeiden hoitaminen. Hoitaja tietää osaavansa työnsä ja haluaa olla vanhukselle läsnä, mutta kun ei ehdi.

Alzheimerin tauti ja dementia lisääntyvät, mutta silti meillä ei ole hoitopaikoissa tarpeeksi koulutettuja hoitajia, jotka osaisivat ja ehtisivät vastata heidän tarpeisiinsa. Monessa dementiakodissa vaaditaan dementoituneelta käytöstä. Harjoittelijat, keikkalaiset, suomen kieltä osaamattomat hoitajat eivät käsitä, että vanhus on sairas, hän ei ole ilkeä, ei tarkoita edes niillä sanoilla sitä, mitä ne terveille tarkoittavat. Sanat ovat kadonneet. Niiden merkitys samoin. Dementiaa sairastava viestittää omaa hätäänsä, tuskaansa, tarpeitansa. Myös rakkauden tarvettaan. Hoitajien, jotka työskentelevät dementiakodeissa ja dementiaosastoilla, on oltava koulutettuja edes niin, että he saavat kurssitusta aika ajoin pystyäkseen hoitamaan inhimillisesti dementikkoa, joka ei ole tyhmä, ei ilkeä eikä pahansuopa. Hän on sairas. Myös hoitaja jaksaa, kun hän tietää ja hän osaa ja kun hoitajia on tarpeeksi. Mitoitus lakiin on ehdoton. Sen pitää olla myös jämäkkä siinä, että mitoitus tarkoittaa koulutettuja hoitajia, ei ketä tahansa kuten nyt.

Minusta tämä ei saa olla poliittinen hännänveto. Tässä on kyse meistä kansalaisista. Kaikki me vanhenemme. Kaikki eivät suinkaan sairastu eivätkä tarvitse hoitopaikkaa. Mutta he, jotka tarvitsevat, ovat oikeutettuja hyvään hoitoon kuten meidän perustuslakimmekin lupaa.

Hyvää hoitoa on valvottava. Valviralla on iso vastuu tästä. Kansalainen ei hyväksy valvonnan puutteen syyksi resurssien puutetta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Matti Jalagin

Asian kirjaaminen lakiin ei auta, ellei asenne ja ajatus ole kohdallaan.

Tuo omien vanhusten laiminlyönti on niin suuri häpeä, että sanat loppuvat.

Rahaa riittää kaiken maailman kotkotuksiin pitkin maailmaa, muttei omille vanhuksille. Hyi helvetti.

Kiitos Sinulle Tarja, että pidät edes pientä meteliä asiasta.

Käyttäjän perttupulkkinen kuva
Perttu Pulkkinen

Vanhusten hoidossa on melko erityyppisiä operaatioita, jotka vaativat melko eriasteista koulutusta pohjimmiltaan:

- huoneen siivous ja petaus
- ruokahuolto
- hoitokaapin täydennys
- katetroinnit
- insuliinit
- lääkkeet
- jalkahoito
- juttelua
- alapään pesut
- suihkutukset
- nosturinostot
- jne jne.

Mielestäni esim. hoitokaapin täydennyksistä ja ruokahuolloista voisi huolehtia usein henkilö, joka on saanut asiaan sanotaan 2 kuukauden keskittyneen pikakoulutuksen eikä 2 vuoden koulutusta. Jonkin verran pienemmällä palkalla tai mieluummin niin, että lähihoitajien palkka nousisi. Lieneekö sitten laitoshuoltaja vai mikä.

Ei ole mitään järkeä eikä valtiolla varaa pitää kokonaan kortistossa porukkaa, joka voisi hoitaa tietyn osan näistä hommista. Työttömyyskorvausaikana voisi velvoittaa vaikka 7 tunnin viikkotyöhön hoitoalalla ja vastaavilla. Tavallista perustyötä on jälleen opittava arvostamaan.

Käyttäjän kyrohonka kuva
Santeri Kyröhonka

No ihan ekaksi, insuliini = lääke...

Ja jo nyt ruokahuolto on useimmiten ulkoisettu. Samoin perussiivous. Ja mitä petaamiseen tulee. Aika hullua olisi, jos hoitajan perässä kulkisi petaaja... Ei se petaus ihan hirveän kauan vie. Ja jso hoitajia on vähän, niin venyisikö petaajan työaika? Viime viikolla olin keikalla. Aamusta puuttui väkeä, eli kun tulin iltavuoroon klo 12, hoidin viimeisten asukkaiden aamutoimet. Eli mm. alapäänpesut.

Jalkahoidot tekee jalkahoitaja. Tosin tämän vuoden alusta voi olla jalkahoitoon erikoistunut jalkahoitaja.

Pertun kommentti on hyvä esimerkki hyvää tarkoittavasta maallikosta, jolla ei ole kokemusta dementikkojen hoidosta.

Otetaan esimerkiksi asentohoito. Vuoden opiskelun jälkeen ja puolen vuoden keikkatyö kokemuksen perusteella voin vain sanoa, että en vielä osaa täysin ennakoida makuuhaavoja. Sen verran tiedän, että niiden hoito maksaa helposti euroja per kerta...

Työttömien laittaminen dentikkoja hoitamaan olisi väärin, paitsi työttömille, ennenkaikkea dementikoille. Dementikojen hoito on pitkäjänteistä työtä, joka vaatii koulutusta.

Käyttäjän perttupulkkinen kuva
Perttu Pulkkinen

Toivoisin ystävällisesti ettet lähtisi arvioimaan kokemuksiani yhden kommentin perusteella. Olen lähihoitaja (mielenterveys ja päihteet). Kokemuksiani en tässä ala spekuloimaan, aiheesta oli tarkoitus keskustella. Tietyistä syistä pidättäydyn jatkokeskustelusta, ettei se karkaa ns. käsistä. Jokainen tulkoon autuaaksi omalla mielipiteellään.

Käyttäjän SirpaOllikainen kuva
Sirpa Ollikainen

Minusta Perttu on oikeilla jäljillä näiden ylimääräisten töiden osalta. Minustakin pitäisi palkata nuoria työttömiä näihin erilaisiin hoitoon kuulumattomiin töihin. Nämä työt siivous, ruokahuolto, kiinteistöön kuuluvat kirvesmiestyöt yms on ulkoistettu ja joita pyörittää isot yritykset en tiedä onko ylikansallisia? Nämä teettävät virolaisilla ainakin siivoukset..Täysin epäammattimaista ja kaikki mitä heiltä jää siivoomatta ne joutuu hoitajat tekemään( ette muuten voi edes arvata)

Koko homma on mennyt tässä markkinataloudessa väärille raiteille ja siitä johtuu paljolti suomen tulevaisuus myös vanhusten hoidossa. Pitäisi ottaa yhteiskuntaan mukaan suomalaiset nuoret ja tukea yhteisöllisyyteen. Liian paljon puhutaan syrjäytyneistä nuorista jos heille ei anneta mahdollisuuksia. Turhaan toimikuntia laitetaan miettimään kun pitäisi jo toimia heti.

Silloin jäisi hoitajille enemmän aikaa vanhuksille ja se olisi parempaa koska hoitajat eivät olisi ylirasittuneita. Tällä hetkellä on pakko istua kahvitauolla pitempään koska on niin poikki. On pakko alentaa sykettä. Tiedän mistä puhun, oma kohtaista kokemusta. Tarja tässä olisi yksi ratkaisu hyvään vanhusten hoitoon ainakin..Rahoitus tulisi toimeentulo/työttömyys korvauksen puolelta. Nuoret voisivat tehdä vaikka muutaman tunnin päivästä rahaansa vastaan..

Käyttäjän Sweep kuva
Kai Samanen

Siinähän Tarja ulkoistaa palveluita ja tuhoaa kuntia Kokoomuksen tuella.
Uskomatonta hurskastelua. Kuvottaa ja puistattaa tämmöinen tekopyhyys.
Ei ollut demareilla kanttia vielä asioita lakiin, jotka ovat jokaiselle normaali ihmiselle täysin selviä. Ei sinulle eikä demareille.

Epäkohdat joita mainitset on tiedossa. Haloo ! Herätys....nukuit omalla kaudellasi ja vain ihmettelit, tuli seurattua. Älä enää pyri.

Käyttäjän jenni kuva
Jenni Lavikka

Hoitajien määrän kirjoittamista lakiin kannatan, tietysti. Siinä kuitenkin erinäisiä asioita, jotka eivät ole niinkään yksinkertaisia. Mistä hoitajat? Mistä rahat lisähoitajiin? Millä perusteella määrät mitoitetaan? Kuinka mitataan kunto ja tarve hoitajaan? Erilaisia mittareita on, joilla voidaan toimintakykyä mitata, muttei tämä välttämättä kerro yksilöllistä tarvetta. Kuten Tarja kirjoituksessaan esimerkein kertoo, niin hoitajan tarve voi olla henkistä turvaa. Hyödyttääkö loppuenlopuksi hoitajien määrän lisäys vanhuksia, meneekö "lisäaika" hoidettaville vai kahvihuone jutusteluun? Tiedän, että entisiä rutiineja on vaikea muuttaa ja asenteiden olisi myös muututtava. Kuinka tätä valvottaisiin? Olisiko henkilökunta koulutettua vaiko työllistämistuella otettuja henkilöitä?

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Jos hoitajien määrä ei toteudu lain kirjaimen mukaan, niin kuka silloin rikkoo lakia?

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Toivoisin ennemmin, että lakiin kirjattaisiin maksimimäärä valtion ja kuntien yhteenlasketulle budjetille. Tavoitteena vaikka 10% BKT:sta vuoteen 2050 mennessä ja 30% vuoteen 2020 mennessä.

Ehkäpä silloin blogisti voisi ohjata rahojaan nimenomaan vanhustenhoitosektorille eikä esimerkiksi päivähoitosektorille, teollisuuden tukemiseen ja sataan muuhunkin itselle vähemmän relevanttiin kohteeseen.

Toimituksen poiminnat